keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Joulu!

Ho Ho Ho ja Hyvvee Joulun aikaa! Joulukuu, tuo piparin tuoksuinen, taianomainen ja kaikin puolin täydellinen kuukausi! Saa syödä joka päivä riisipuuroa voilla, sokerilla ja kanelilla. Suoli toimii kuin Allegro-juna joulutorttujen luumuhillon ansiosta. Rahaa on kuin roskaa, koska veronpalautukset tuli kuun alussa. Voi ostaa perheen pienimmille laulavan Elsa-nuken sekä puhuvan Minionsin sekä itselle Korsin kellon ja Guessin kukkaron. Veronpalautuksista toki jää pesämuna myös ensi kesän Turkin matkaan ja pikkuisen pahanpäivän varalle. Ihanasti sitten perheen kanssa askarrellaan kortteja, ihan vaan koska se on kivaa, ei koska on pakko. Tietysti maa on valkea, pakkasta on maksimissaan kymmenen ja taivas on kirkas kuin Johanna Kurkelan ääni. 



Hiukset, ripset ja kynnet on tietty mintissä koko kuukauden, koska on muutamat pikkujoulut. Jotka tietysti menee paremmin kuin hyvin. Kaikilla on kivaa, kukaan ei juo liikaa, mitään ei mene rikki. Lauletaan yhdessä "Joulupukki, Joulupukki" ja arvotaan säkistä kaikille "alle vitosen lahjat". 

Joulukuu, tuo ystävien ja sukulaisten kanssa vietetyn laatuajan kulta-aika. Kahvitellaan, juodaan glögiä ja nähdään ihan vaan, koska ei olla aikoihin tavattu. Haastellaan mukavia, katsellaan valokuvia ja muistellaan menneitä. Käydään kirkossa laulamassa joululauluja ja ehkä kuuntelemassa kaupungin orkesterin joulukonsertti. 

Parisuhteet kukoistaa, koska kyllähän joulu on rakkauden aikaa. Näkeehän sen syntyvyystilastoistakin. Elo-syyskuussa lapsia syntyy eniten.  Aviomies on aina niin ajattelevainen ja  on tietysti hankkinut lahjat hyvissä ajoin. Lisäksi mies tietysti auttaa jouluverhojen vaihtamisessa ja jouluvalojen selvittämisessä. Joulusiivoukseen tietysti osallistuu kaikki, lapset varsinkin. Yhdessä sitten puhtaassa kodissa leivotaan, koristellaan kuusi ja pelataan yhdessä lautapelejä jokaisena joulukuun iltana, koska joulu on yhdessä olon aikaa. 


Kiva jos jollain teistä joulu menee noin. Mun mielestä joulu on aina stressaavaa ja ja hiukka ahdistavaa aikaa. Koti ei kiillä puhtautta, kortteja en tänäkään vuonna muistanut/jaksanut lähettää, kavereita saati sukulaisia en ole ehtinyt tapaamaan kuin ohimennen, yhden mukin glögiä olen juonut, ainokaisten pikkujoulujen jälkeen oli vuosisadan darra, anopin lahja ostettiin viime viikonloppuna Kuopioon mennessä ABC:ltä ja ainoa joululaulun tapainen mitä olen laulanut on Jumalan karitsa jota välillä laulan työkavereiden iloksi töissä. Ja ne veronpalautukset, ne oli ja meni. 

Tämä lasillenen taisi olla liikaa.
En edes yritä pakottaa itteäni superjouluihmiseksi. Viime jouluna taidettiin miehen kanssa aattona syödä tortilloja. Ja sekin on ihan ok. Ei kaikkien tarvitse. On ihan ookoo olla vähän juro. Tänä jouluna menen aatoksi vapaaehtoisesti iltavuoroon ja mennään joulupäivänä ystäväpariskunnan luokse valmiiseen pöytään. Menee se joulu niinkin. Ja hyvin meneekin. 




Ja terkut kaikille joulunatseille! Joulu tulee, vaikka listojen päältä olisi pölyt pyyhkimättä ja porkkanalaatikot olisikin Saarioisten äideiltä. Lisäätte vaan kermaa ja voita niin ne maistuu ihan hyvin. Ottakaa iisisti, pysähtykää ja nauttikaa, oli se sitten perheestä, ystävistä tai ruuasta (ja viinistä). Pääasia, että kaikilla on kivaa ja uusi vuosi alkaa ilman joulun aiheuttamaa burnoutia! 






Peeäs! Huikea joululahjatärppi! Unelma Itsestä tehtäväkirjat! 

Peeäsäs! Kiitos kaikille korteista! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti